Ajuruohot

Ajuruohot kasvavat aurinkoisilla, kuivilla paikoilla. © Kuva Ella Räty Kangasajuruoho – Thymus serpyllum (backtimjan) Ajuruohot ovat paahteisten kuivien kasvupaikkojen maanpeittäjiä ja maustekasveja. Koko kasvi tuoksuu mausteisesti ja säilyy vehreänä talven yli, kun se on suojassa kevätahavalta....

Akileijat

  Jaloakileijat ovat suurikukkaisia akileijaristeymiä. © Kuva Anja Weckman Akileijat ovat perinteisiä ryhmä- tai kivikkoperennoja. Ne leviävät itsekseen siemenistä, mutta jos siementaimet tuntuvat haittaavan, poista lakastuneet kukinnot. Se estää siementämisen ja pidentää kukinta-aikaa,...

Asterit

  Alppiasteri kukkii hyvin kauan alkukesällä. © Kuva Anja Weckman Alppiasteri – Aster alpinus (alpaster) Sopivalla kasvupaikalla ollessaan alppiasteri on kestävä kivikko- ja ryhmäperenna. Melko hidaskasvuinen alppiasteri kuuluu sukunsa pienimpiin ja parhaiten auringon paahdetta sietäviin...

Hanhikit

Japaninhanhikki – Potentilla megalantha (storblommig fingerört) Syvämultaisessa kivikossa viihtyvä japaninhanhikki on kestävä kivikko-, ryhmä- ja reunusperenna. Se versoo ja kukkii aikaisin keväällä. Laji on suurikukkaisin hanhikki 3–4 cm leveine teriöineen; myös lehdet ovat isot. Korkeus:...

Hohdekukat

  Koreahohdekukka. Koreahohdekukka – Helenium hoopesii (gullstake) Hyvin kestävä ja helppohoitoinen koreahohdekukka versoo aikaisin keväällä. Sen keltaiset kukat loistavat Etelä-Suomessa juhannuksesta heinäkuun puoliväliin. Laji ehtii hyvin kukkia Pohjois-suomessakin. Korkeus: 60...

Hopeahärkki

Hopeahärkki. © Kuva Ella Räty Hopeahärkki – Cerastium tomentosum (silverarv) Vaaleanharmaanukkainen hopeahärkki säilyy vehreänä lumen alla kevääseen. Runsas valkoinen kukinta alkaa kesäkuun alussa. Hopeahärkki viihtyy kaikenlaisilla kuivilla ja niukkaravinteisilla mailla jopa kasvualustassa,...

Imikät

Valkotäpläimikkä 'Mrs Moon'. © Kuva Ella Räty Imikät – Pulmonaria (lungört) Hillitysti leviävät imikät ovat luontaisesti lehtometsien aluskasveja, jotka viihtyvät hikevässä, runsashumuksisessa maassa. Auringon helotuksessa pehmeä lehdistö ruskettuu ja kärsii härmästä. Varhain...

Isotöyhtöangervo

  Isotöyhtöangervo viihtyy siimeksessä. © Kuva Ella Räty Isotöyhtöangervo – Aruncus dioicus (plymspirea) Erittäin kestävä ja pitkäikäinen isotöyhtöangervo viihtyy hikevässä, noin 50 cm syvässä mullassa ja jopa savimaassa. Se puhkeaa kukkaan juhannuksen tienoilla. Suuret,...

Jaloangervot

  Japaninjaloangervo 'Montgomery' on yksi vahvimmista punakukkaisista lajikkeista. © Kuva Ella Räty Jaloangervot ovat kestäviä ryhmäperennoja, jotka suosivat puolivarjoisia, runsasmultaisia paikkoja. Ne ovatkin kotoisin Itä-Aasian ja itäisen Pohjois-Amerikan valoisista metsistä ja...

Karpaattienkello

Karpaattienkello 'Blaue Clips'. Karpaattienkello – Campanula carpatica (karpaterklocka) Kivikko- ja reunuskasviksi sopiva karpaattienkello on suhteellisen talvenarka ja lyhytikäinen, mutta se kukkii erittäin kauan. Viljelyssä on vain suurikukkaisia lajikkeita, kuten sininen ’Blaue Clips’ ja...

Kellot

'Alba'-kurjenkello. © Kuva Anja Weckman Kurjenkello – Campanula persicifolia (stor blåklocka) Kurjenkello kasvaa Suomessa luontaisena niityillä. Juuristo on niin vahva, että kasvi menestyy jopa savisessa maassa, ja laji on muutoinkin hyvin kestävä ja hoitoa kaipaamaton. Kurjenkellon sirot...

Keltakurjenmiekka

Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus (svärdslilja) Tämä meillä luonnonvarainen rantakasvi viihtyy myös tavallisessa hikevässä, 50 cm syvässä puutarhamullassa. Se ei kaipaa hoitoa ja kasvaa nopeasti. Keltaiset kukat puhkeavat Etelä-Suomessa juhannuksen tienoilla. Korkeus: 80–120 cm. Kasvutapa: ...

Kotkansiipi

  Kotkansiipi kasvaa luonnossamme kosteikoissa, mutta se viihtyy myös tavallisessa puutarhamaassa. Kotkansiipi – Matteuccia struthiopteris (strutbräken) Meillä luonnonvarainen kotkansiipi on yleisin puutarhoihin istutettava saniainen. Se ei kuki, vaan koristearvo perustuu n maljamaiseen...

Kultapallo

Kultapallo 'Goldball'. © Kuva Ella Räty Kultapallo – Rudbeckia laciniata ’Goldball’ (gullboll) Perinnekasveihin luettava kultapallo ’Goldball’ on tuettava katon rajaan yltävien versojen ja raskaiden pallomaisten kukintojen vuoksi jopa seinän vieressä, sen sijaan vain 80 cm korkea...

Kultatyräkki

Kultatyräkki. © Kuva Anja Weckman Kultatyräkki – Euphorbia polychroma (gulltörel) Kultatyräkki kukkii toukokuun puolivälistä pitkälle kesäkuuhun. Pyöreä kasvusto on kaunis myös kukinnan jälkeen, ja syysväristä tulee komean oranssinpunainen. Kultatyräkki on helppohoitoinen ja kestävä, kun...

Kurjenpolvet

  Idänkurjenpolvi. © Kuva Ella Räty Kurjenpolvet – Geranium (näva) Runsasmultaisella ja aurinkoisella tai kevyesti varjoisalla paikalla viihtyviä kurjenpolvia on lukuisia. Tässä mainitut lajit kuuluvat yleisimpiin ja meillä hyvin menestyneisiin perennoihin. Kurjenpolvet kukkivat viikkokausia....

Kurjenpolvet, maanpeitelajit

Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum (blodnäva) Erittäin kauan kukkiva ja hyvin kestävä verikurjenpolvi kasvaa luonnonvaraisena maassamme kedoilla ja kallioiden koloissa. Pitkät, rennot versot peittävät tehokkaasti maanpinnan. kapealiuskaisesta lehdistöstä tulee syksyllä kauniin...

Kuunliljat

  Kuunlilja 'Francee'. © Kuva Anja Weckman Kuunliljat – Hosta (funkia) Upeasta lehdistöstään tunnetut kuunliljat voivat parhaiten puolivarjossa ja varjossa, missä niiden lehdistö pysyy terveimpänä. Myöhään keväällä maasta nousevat lehdet muodostavat pyöreitä mättäitä, joita...

Lehtoängelmä

  Lehtoängelmä – Thalictrum aquilegiifolium (aklejruta) Luonnonvaraiset lehtoängelmäkasvustot on rauhoitettu Suomessa. Laji kasvaa luonnostaan lehtometsissä ja puutarhassa se sopii varjoisille paikoille yksittäin tai perennaryhmä taustalle tai keskelle. Myös keltaängelmä (Thalictrum...

Leimut, mattomaiset

Rönsyleimu ’Blue Velvet’. © Kuva Anja Weckman Sammalleimu ’Atropurpurea’. © Kuva Ella Räty Leimut – Phlox (flox) Hyvin talvenkestävä ja helppohoitoinen rönsyleimu (Phlox stolonifera, krypflox) sopii maanpeittäjäksi sekä puolivarjoon että aurinkoon. Se leviää...

Liljat

  Tiikerililja. © Kuva Ella Räty Aurinkoa rakastavat liljat tarvitsevat syvämultaisen, kuohkean, salaojitetun ja kosteutta pidättävän maan, mutta ne eivät siedä seisovaa vettä. Liljoja myydään sekä astiataimina että sipuleina. Sipulit kannattaa istuttaa harvakseen tai pieniin ryhmiin (noin...

Maahumala

Maahumala – Glechoma hederacea (jordreva) Maahumala on yksi nopeimmin leviävistä peittoperennoista. Se pärjää karussakin maassa ja viihtyy sekä varjossa että auringossa. Sitä näkee usein nurmikolla heinien joukossa ja polkujen varsilla lehtimetsissä. Sinivioletit kukat ovat pikkuuiset,...

Maksaruohot, isot

Komeamaksaruoho 'Herbstfreude'. © Kuva Ella Räty Maksaruohot, isot – Sedum (kärleksört) Pystykasvuiset, korkeahkot maksaruohot kukkivat keskikesästä pitkälle syksyyn. Litteät ja kymmenisen senttiä leveät kukinnot houkuttelevat perhosia ja kimalaisia mettä imemään. Pientä pakkasta...

Maksaruohot, mattomaiset

Mattomaisesti leviävä kamtsatkanmaksaruoho. Maksaruohot, mattomaiset – Sedum (fetblad) Mattomaiset maksaruohot peittävät kuivia rinteitä, muurin päällisiä ja koloja sekä pensaiden kuivia alustoja. Ne viihtyvät hyvinkin ohuessa mullassa, sillä meheviin varsiin ja lehtiin varastoituu vettä....

Nauhukset

Valtikkanauhus. © Kuva Ella Räty   Nauhukset – Ligularia (stånds) Isokokoiset ja leveälehtiset nauhukset peittävät nopeasti kasvupaikkansa. Niitä ei tarvitse tukea eikä juuri koskaan jakaa, ja ne ovat kestäviä Lappia myöten. Aikaisia ja myöhäisiä lajikkeita yhdistelemällä...

Neilikat

  Ketoneilikka 'Brilliant'. Ketoneilikka – Dianthus deltoides (ängsnejlika) Hyvin talvenkestävä, Suomen luonnossakin tavattava ketokasvi, joka sopii hyvin myös puutarhan kivikkoon ja muihin paahteisiin perenna- ja kesäkukkaryhmiin etualalle. Sen pienet, runsaslukuiset kukat avautuvat...

Niittykullero

Niittykullero kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin. © Kuva Anja Weckman Niittykullero – Trollius europaeus (smörboll, bullerblomster) Lapin maakuntakukaksi nimetty niittykullero kasvaa luonnonvaraisena kosteilla niityillä ja ojien varsilla. Kullerot eivät viihdy kuivassa ja aurinkoisessa paikassa,...

Orvokit

Tarhasarviorvokeissa on monenvärisiä lajikkeita. © Kuva Ella Räty Viola Cornuta-ryhmä – tarhasarviorvokki (hornviol) Orvokit ovat pieniä, hillitysti leviäviä kivikko-, reunus- ja ryhmäperennoja. Lähes koko kesän kukkivat tarhasarviorvokit ovat isokukkaisimpia ja värikkäimpiä monivuotisia...

Palavarakkaus

Palavarakkaus. © Kuva Anja Weckman Palavarakkaus – Lychnis chalcedonica (brinnande kärlek) Heinäkuun alkupuolella kukkaan puhkeava palavarakkaus on perinteinen ryhmäperenna. Se talvehtii erinomaisesti ojitetussa, 30–40 cm syvässä maassa. Etenkin runsasravinteisessa mullassa pitkiksi venähtävät...

Peipit

Hopeatäpläpeippi – Lamium maculatum (rosenplister) Maanpinnassa suikertavilla rönsyillä leviävät hopeatäpläpeipit suosivat tuoreita, varjoisia paikkoja. Ne kukkivat kauan ja usein toisen kerran syksyllä valkoisin tai liilanpunaisin kukin. Lehdet ovat eri tavoin hopean- ja vihreänkirjavat....

Peittolehti (taponlehti)

Lehtotaponlehti eli peittolehti. Peittolehti – Asarum europaeum (hasselört) Peittolehti eli taponlehti on kasvupaikan olosuhteista riippuen osittain tai täysin ainavihanta. Se sietää savista maata ja kuivuutta kesällä, muttei kevättalven viimaa, jolle se altistuu lumettomilla paikoilla. Liian...

Perhoangervo

Perhoangervo. © Kuva Ella Räty Perhoangervo – Gillenia trifoliata (gillenia) Pieni-, mutta runsaskukkainen perhoangervo keventää kasviryhmiä. Se ei kaipaa erityishoitoa, kun taimi istutetaan läpäisevään multaan. Kolmiliuskaiset lehdet hehkuvat syksyllä viinin- tai oranssinpunaisina. Korkeus:...

Pikkutalvio

Läpi vuoden vihreä pikkutalvio. © Kuva Ella Räty Pikkutalvio – Vinca minor (vintergröna) Ainavihanta maanpeitevarpu. Lumettomilla paikoilla lehdistö saattaa ruskettua kevättalven viimassa ellei kasvustoa suojata vaikkapa havuilla. Pikkutalvio suosii kalkittua maata. Kukinta kestää varjossa...

Pionit

  Kuolanpioni. © Kuva Ella Räty Pionit Erilaisten pionien kukintaa riittää toukokuun lopusta pitkälle heinäkuuhun. Pionien suuret kukat tuoksuvat voimakkaasti, ja tuoksuissa voi havaita muun muassa sitruunan, vaniljan, kanelin ja hunajan vivahteita. Pionien juuripaakun päälle tulee multaa 2–3...

Punahattu

Kaunopunahattu. © Kuva Ella Räty Punahattu – Echinacea purpurea (röd rudbeckia) Punahattu on kotoisin Pohjois-Amerikan aurinkoisilta preerioilta. Erittäin pitkään kukkiva (kauno)punahattu sopii myös leikko- ja kuivakukaksi, jolloin kukinnoista saa iloa talvellakin. Liilanpunaiset tai valkoiset kukat...

Punalatvat

Purppurapunalatva. © Kuva Ella Räty Punalatvat Loppukesällä ja syksyllä kukkivat punalatvat ovat suuria kukkaperennoja. Ne menestyvät hikevässä, runsasmultaisessa ja kuohkeassa maassa. Punalatvat kasvavatkin luonnossa rannoilla. Ne versovat melko myöhään keväällä, mutta kukkivat vastaavasti...

Päivänliljat

Tarhapäivänlilja ’Pink Damask’. © Kuva Ella Räty Päivänliljat – Hemerocallis (daglilja) Pitkäikäiset, terveet ja hyvin talvenkestävätpäivänliljat viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta kukinta on runsainta auringossa. Maa saa kuivahtaa ajoittain. Lehdet nousevat maasta...

Rantakukka

Rantakukka – Lythrum salicaria (fackelblomster) Meillä luonnonvarainen rantakasvi sekä ryhmäperenna, joka kasvaa jopa matalassa vedessä ja toisaalta tavallisessa tuoreessa puutarhamaassa. Rantakukka leviää hyvin ja kukkii kauan heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Hyvä mesikasvi! Korkeus:...

Rantatyräkki

Rantatyräkki – Euphorbia palustris (kärrtörel) Tukevavartinen rantatyräkki kasvaa meillä luonnonvaraisena kosteikoissa, mutta viihtyy kuivemmassakin maassa. Rikkoutuneista kasvinosista vuotava maitiaisneste ärsyttää ihoa, joten kasvia tulee hoitaa hansikkaat käsissä. Korkeus: 100 cm. Kasvutapa: ...

Rikot

Hopearikko. © Kuva Ella Räty Hopearikko – Saxifraga paniculata (silverbräcka) Tällä kestävällä ja suositulla rikkolajilla on ainavihannat, hopealle hohtavat lehtiruusukkeet. Kukinta kestää kesäkuun puolivälistä lähes heinäkuun keskivaiheille. Korkeus: 5/30 cm. Kasvutapa: Matalat...

Ritarinkannukset

  Jaloritarinkannus. © Kuva Ella Räty Jaloritarinkannus – Delphinium-lajikkeet (trädgårdsriddarsporre) Keskikesällä puutarhassa katse hakeutuu varmasti ritarinkannuksiin. Yhtä kookkaita ja värikkäitä perennoja on vähän. Korkeat jaloritarinkannukset on syytä tukea, jotta kukkavarret eivät...

Rönsyakankaali

  Rönsyakankaali (rentoakankaali) – Ajuga reptans (revsuga) Lempilapsella on monta nimeä: rönsyakankaali tunnetaan myös entoakanhuulena ja rentoakankaalina. Tämä perenna ei ole kaalikasvi, mutta se kuuluu huulikukkaisten heimoon. Monenlaisilla kasvupaikoilla viihtyvä rönsyakankaali leviää...

Rönsyansikka

Rönsyansikka – Waldsteinia ternata (vinterwaldsteinia) Sekä auringossa että varjossa viihtyvä rönsyansikka on ainavihanta eli sen lehdet säilyvät vihreinä lumipeitteen alla seuraavaan kevääseen. Osa lehdistä toki ruskettuu talven aikana, mutta tilalle kasvaa pian uusia lehtiä. Rönsyansikka...

Rönsytiarella

Rönsytiarella – Tiarella cordifolia (spetsmössa) Kevätkesällä kukkivat tiarellat ovat helppohoitoisia ja kestäviä maanpeiteperennoja ja lehtipuiden aluskasveja. Kuten useimmilla perenoilla, maan tulee olla läpäisevää, jotta vesi ei seiso kauan paikallaan ja tukahduta juuria. Tiarellan lehdet...

Salviat

Useimmat loistosalviat ovat sinikukkaisia. © Kuva Ella Räty Loistosalvia – Salvia x sylvestris, S. x superba (trädgårdssalvia) Erittäin kauan kukkivat salviat sopivat sekä kivikkokasviryhmään että tavalliseen aurinkoiseen perennaryhmään, kunhan kasvualusta läpäisee hyvin vettä. Lisäksi...

Sininata

Sininata. © Kuva Ella Räty Sininata – Festuca glauca, F. cinerea (blåsvingel) Sininadalla on kauniin säännöllinen lehtimätäs ja rihmamaisen ohuet, karheat lehdet. Laji talvehtii kunnolla vain lumen suojassa ja läpäisevässä, 10–20 cm syvässä kasvualustassa. Vanhat mättäät jaetaan noin...

Siperiankurjenmiekka

Siperiankurjenmiekka viihtyy hikevässä maassa. © Kuva Anja Weckman Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica (strandiris) Hyvin kestävä ja helppohoitoinen siperiankurjenmiekka menestyy jopa viljelyjäänteenä Suomen luonnossa. Se kukkii parhaiten valoisalla ja hikevällä kasvupaikalla, mutta viihtyy jopa...

Suikeroalpi

Suikeroalpi – Lysimachia nummularia (penningblad) ”Jokapaikan” peittoperenna. Voimakkaasti maanmyötäisten versojen avulla leviävä suikeroalpi on kestävä ja hoitoa kaipaamaton maanpeittäjä. Älä istuta taimia esimerkiksi karkealla puunkuorella tai kankaalla peitettyyn kasvualustaan, jossa...

Syyskaunosilmä

Syyskaunosilmä 'Grandiflora'. © Kuva Ella Räty Syyskaunosilmä – Coreopsis verticillata (höstöga) Siro ja kauan kukkiva syyskaunosilmä viihtyy tehokkaasti vettä läpäisevässä multamaassa. Sen ohuet versot nousevat maasta myöhään keväällä. Tillimäinen lehdistö on nuorena kauniin...

Syysleimu

Syysleimu 'Starfire'. © Kuva Ella Räty Syysleimu – Phlox paniculata (höstflox) Valkoisen ja punaisen eri sävyissä loistavat syysleimut puhkeavat kukkaan Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen; myöhäisimmät lajikkeet kukkivat syyskuuhun. Syysleimut pitävät valoisasta, mutta...

Sädepäivänhattu

Sädepäivänhattu 'Goldsturm'. © Kuva Ella Räty Sädepäivänhattu – Rudbeckia fulgida var. sullivantii (strålrudbeckia) Erittäin kauan syyskesällä kukkiva sädepäivänhattu on kotoisin Pohjois-Amerikan preerialta. Tavallisesti myytävät taimet ovat 60–80 cm korkeaksi kasvavaa...

Tarha-alpi

Tarha-alpi leviää laajalle juurillaan. © Kuva Ella Räty Tarha-alpi – Lysimachia punctata (praktlysing) Hyvin kestävä ja hoitoa kaipaamaton perenna. Tarha-alpi on sukua luonnonvaraiselle ranta-alpille, mutta tämä puutarhakasvi kukkii runsaammin ja viihtyy kuivemmalla paikalla. Se sietää...

Tädykkeet

Tädykkeet – Veronica (veronika) Monimuotoisissa tädykkeissä on ohutmultaisen kivikon maanpeittäjiä, rantakasveja sekä aurinkoisen perennapenkin lajeja. Yhteistä suvulle ovat perusväriltään siniset kukat, jotka sijaitsevat ylöspäin kohoavissa tähkissä. Sinikukkaisten lisäksi lähes joka...

Törmäkatkero

Törmäkatkero kukkii syyskesällä. © Kuva Ella Räty Törmäkatkero – Gentiana septemfida (fransgentiana) Katkerot eli sinikat on kestävä kivikkokasvisuku. katkeroiden kukaton nuoruusvaihe kestää 2–4 vuotta, minkä jälkeen katkerot kukkivat ahkerasti ja elävät kauan, jos kasvupaikka on...

Unikot

  Idänunikko on isokukkainen perinneperenna. Idänunikko – Papaver orientale (jättevallmo) Idänunikko on yksi ”isoäidinaikaisista” perennoista. Se kukkii suhteellisen lyhyen ajan, mutta sitäkin näkyvämmin kesä–heinäkuun vaihteessa. Karheakarvaiset versot lakastuvat kukinnan jälkeen....

Valeangervot

Sormivaleangervo. © Kuva Anja Weckman Valeangervot – Rodgersia (rodgersia) Komealehtiset valeangervot sopivat suuriin varjokasviryhmiin. Pienellä pihalla jo yksi taimi muodostaa näyttävän kasvuston. Koristearvo perustuu lehtiin, mutta kellanvalkoiset keskikesällä avautuvat kukatkin ovat...

Varjohiipat

Alppivarjohiippa. © Kuva Ella Räty Varjohiipat – Epimedium (sockblomma) Varhain keväällä kukkivat varjohiipat ihastuttavat lehdistöllään, jonka sävy muuttuu vuodeaikojen mukaan. Lumen suojassa lehdistö saattaa säilyä seuraavaan kevääseen. varjohiipat ovat luonnostaan lehtometsän...

Varjoyrtti

Varjoyrtti. © Kuva Ella Räty Varjoyrtti – Pachysandra terminalis (skugg-gröna) Ainavihanta varjoisten ja puolivarjoisten paikkojen peittokasvi. Happamassa maassa viihtyvä varjoyrtti soveltuu alppiruusujen ja hortensioiden aluskasviksi, sillä niillä on samanlainen kasvupaikkavaatimus. Varjoyrtin...

Viiruhelpi

Viiruhelpi leviää voimakkaasti juuriston avulla. © Kuva Ella Räty Viiruhelpi – Phalaris arundinacea ’Picta’ (randgräs) Vaikka valko-vihreälehtinen viiruhelpi ei leviä yhtä nopeasti kuin sen perusmuoto ruokohelpi, taimet on syytä istuttaa rajoitettuun kasvualustaan. ”Jokapaikan” kasvina...